Yksin asumisen plussat ja miinukset

Viimeisen kerran kun toinen laittaa oven kiinni perässään ja jäät vaan istumaan ja tuijottamaan vajaata asuntoasi ajatellen että mihin nyt päädytään. Tunteet olivat haikeat mutta samalla todella jännittyneet nimittäin puolentoista vuoden jälkeen siitä kun muutin omilleni lapsuuden kodistani pääsin aloittamaan omaa "itsenäistä" elämääni.
Se kun toinen poistuu elämästä tuo mukanaan isoja muutoksia hyviä ja huonoja, siksi ajattelin jakaa näitä muutoksia vähän niin kuin vertaistukena heille jotka ovat nykyään tai tulevat olemaan samanlaisessa tilanteessa. Kaikista eniten se oli pelottavaa mutta alkuun päästyä ei se ole vaan pikemmin ihanan vapauttavaa !

Plussat:

+ Saat tehdä sellaista ruokaa kuin itse haluat, kukaan ei valita mausta, sisällöstä, hajusta, ulkonäöstä ja saat itse päättää milloin syöt ja mitäkin. Itse olen ainakin alkanut panostamaan kasviksiin ruoanlaitossa kotona. 

+ Sisustuksesta päätät sinä, saat hankkia vaikka sen yli-ison yksisarvispehmolelun keskelle olohuonetta jos sinusta se tuntuu siltä ja se miellyttää sinun silmääsi. Itse pyörittelen edelleen asunnon järjestystä ja yritän keksiä että miten päin tämä olisi kaikista paras, ja ison viherkasvin metsästys käynnissä. 

+ Opit nauttimaan siitä täysin omasta ajasta mutta opit nauttimaan myös siitä saamastasi seurasta, työpäivästä riippuen on ihana tulla välillä kotiin kun ei tarvitse keskustella tai miellyttää ketään, vapaa päivinä on taas todella kiva nähdä ihmisiä ja tehdä asioita asunnon ulkopuolella.

+ Saat harrastaa omia pieniä paheitasi ilman että kukaan tuomioi

+ Voit viettää koko aamun tai jopa koko päivän pelkässä pyjamassa, tämä on ehkä parasta ! Kukaan ei vaadi sinua vaihtamaan vaatteita, nimittäin itse ainakin tykkään viettää aikaani pelkässä kylpytakissa kun olen kotona. Viimeistään silloin kun olen heräämisen jälkeen lähdössä ulos asunnosta niin puen kunnon vaatteet päälleni. 

+ Elät vain omalla aikataululla, ei tarvitse sumplia aikatauluja menojen, auton tarpeen ja tärkeyden mukaan vaan saat tulla ja mennä miten itse haluat ja kukaan ei ole jalkaa taputtamassa maahan jos työmatkaasi tulee pari ylimääräistä mutkaa.

Miinukset:

- Yksin nukkuminen, vaikka se on ihanaa että saat nukkua koko sängyn leveydellä X-asennossa niin silti se unikaveri on tosi jees

- Siivouskaveri, itse en hirveästi tykkää siivoamisesta varsinkaan yksin, mutta kun löytyy siivouskaveri jonka kanssa pystyy puolittamaan työt niin siivouskin on kivaa, varsinkin silloin kun tykkäät tehdä ne asiat mitkä toinen tekee hampaat irvessä.

- Seinille höpöttely, tykkään höpötellä oikeasti todella paljon ja kun kotoa ei löydy höpöttelykaveria niin siinä tulee ajatuksissaan alettua puhua seinille, kasveille ja kissoille kertomaan isompaakin tarinaa kuluneesta päivästä. Onneksi multa löytyy tosi paljon kavereita jotka jaksaa aina höpötellä minunkin kanssa puhelimessa.

- Autottomuus, ilman autoa jääminen oli ehkä kaikista isoin muutos J:n pois muuton myötä. Tottunut siihen että autolla pääsee kulkemaan helposti töihin ja ongelmitta lähtemään kauemmaksikin näkemään kavereita tai tekemään isoja ostoksia, ja julkisiin siirryttyäni nämä ongelmat tulivat heti ensimmäisenä eteen. Yömyöhään töissä ollessa kaikista vaikein osuus on se miten pääset töistä kotiin, mutta oman auton metsästys on kovaa vauhtia menossa ja kyllä sekin kohta arjesta helpottuu.

Ihanaa alkanutta heinäkuuta kaikille !