Mitä kuuluu Pimulle ja Leenalle ?

Heipat vaan kaikille ! Tuossa selailin vanhoja postauksia ja kuvia ja tajusin että tässä on kerennyt jo vuoden päivät ja ylitse menemään siitä kun saimme huusholliimme vipinää ja vilskettä, nimittäin rakkaat tyttökisumme Pimun ja Leenan. Ja eipä se meno ole siitä yhtään rauhoittunut, edelleen tytöt harrastavat yöllisiä ja päiväisiä juoksukilpailuja ja hepulikohtauksia, välillä painitaan ja toisinaan nukutaan joko sylitysten tai sitten toinen toisessa huoneessa ja toinen toisessa. Vuoden aikana on sattunut ja tapahtunut tyttöjen osalta mutta nyt toinen nukkuu jalkopäässä ja toinen makaa tietokoneen edessä niin että hyvä että näen kirjoittaa.

Leenuskasta on kuoriutunut pieni halipulainen kissa joka haluaa huomioita tavalla tai toisella ja melkein koko ajan. Hänen lempipaikkansa on sängyssä molempien mahan päällä niin että neidin peppu on naamassa kiinni, tai nukkua pyykkikorissa maastoutuneena niin että saan pienen paniikin kun ei pientä pikimustaa tyttöä löydy mistään. Vaikka Leena on luonteeltaan tosi herttainen ja lempeä niin siltä löytyy myös se ilkikurinen puolensa. Pimun kiusaaminen, johtojen pureskelu ja maastoutuminen kuuluu Leenan lempipuuhiin.
Sairastelusta ja mielensä osoittamiselta ei olla vältytty. Flunssan poikasta, merkkailua ja leikkauttamista, onneksi kuitenkin meillä on ollut asiantuntevat eläinlääkärit apuna niin ollaan saatu tytöt hoidettua kuntoon.

Pimu on ollutkin sitten asia ihan erikseen. Erittäin jääräpäinen ja utelias oman tiensä kulkija josta kuitenkin Leenan silmän välttäessä kuoriutuu aivan pehmo joka rakastaa sylissä olemista ja rapsuttelua. Pimusen lempipaikka on sohvatyynyjen päällä nukkuminen ja raapimapuun ylin tasanne josta näkee koko valtakunnan. Hän myös tykkää piiloutua kuivausrumpuun kuivien vaatteiden kanssa tai avonaiseen vaatekaappiin. Lintubongaus parvekkeella tai millä tahansa ikkunalta, tavaroiden tiputtelu katsoen suoraan silmiin ja meidän touhujen seurailu kaikista tiellä olevimmalla paikalla kuuluu neidin lempipuuhiin.
Uuteen asuntoon muuttaessa tyttöjen kaikki sairaudet jäivät vanhaan asuntoomme, merkkailut ja nuhat ja muut mielensä osoittamiset, joten olemme tulleet tulokseen että vanha asuntomme ei ollut terveellinen asuinpaikka muruille, vaikka muutto oli stressaava meille ja pienille kissoille niin olemme todenneet että tämä asunto tukee paremmin pikku neitien onnellisuutta.

Tytöt toivottavat rauhaisaa vuoden loppua !