Musta on pikku hiljaa ruvennut kuoriutumaan oikea kunnon viherpeukalo, haluaisin täyttää asuntoni jokaisen nurkan, pöydän, ikkunan ja hyllyn erilaisilla huonekasveilla. Sellainen pieni muotoinen oma viidakko, mutta tätä viidakko-unelmaa rajoittaa omat karvalapset.
Olen nykyaikana todella tarkka minkä laisia kasveja asuntooni tuon, nimittäin vuosi sitten kun olin juuri muuttanut asuntoon halusin hankkia ison ja pitkä aikaisen huonekasvin. En tutkinut tarpeeksi tarkkaan tai kysynyt asiantuntijalta soveltuuko tämä kasvi kissatalouteen, ja se pieni huolimattomuus sitten kostautui. Pimu tykkää enemmän ja vähemmän järsiä kaiken näköisiä vihreitä lehtiä, sille maistuu niin kaktus, kuivunut saunavihta kuin neilikka. Leena taas enemmän tuijottelee ja seurailee Pimun tekemisiä, joskus maistaa itsekin ja repii neilikat pois maljakosta. Olin siis hankkinut kissoille myrkyllisen kasvin, jonka tajusin vasta noin viikon jälkeen. Pimu oli järsinyt kukan lehtiä, ja rupesi parin päivän jälkeen oksentelemaan, ruoka ei maistunut ja tyttö oli ihan veltto. No tutkin kasvin soveltuvuutta kissoille ja äkkiä soittoa eläinlääkärille, joka sitten kehotti hankkiutumaan mahdollisimman nopeasti kasvista eroon ja seuraamaan Pimun tilaa. Kasvi siirtyi nopeasti uuteen osoitteeseen ja Pimun tila parani, eli selvittiin pelkällä säikähdyksellä. Tästä opittiin että paras tutkia ennen ostoa että soveltuuko kasvi kissoille vai eikö.
Kun nostin ensimmäisen kaktukseni pöydälle, luulin että se saa olla rauhassa. Kyseessähän on pieni ja piikikäs kasvi, mutta toisin kävi. Pimu puski kaktusta ja loppujen lopuksi järsi siltä yhden latvoista pois. Kaktus on kuitenkin todella helppo hoitoinen ja kissatalouteen sopiva kasvi. Se saa olla rauhaksiin ja selviää hengissä pitkään, nimimerkillä unohdan kastelun liian usein.
Suunnitelmissa on hankkia täksi jouluksi joulukaktus, kissoille sopiva joulukasvi. Joulutähti ja hyasintti ovat molemmat myrkyllisiä, vaikka omassa lapsuudessa muistankin kuinka entiset kissat ihan tyytyväisenä söin joulutähteä tai hyasinttia, eikä mitään tapahtunut. Mutta omien tyttöjen kohdalla olen vähän varovaisempi.
Olen myös hurahtanut täysin tähän itse kasvattamiseen. Vuoden alussa laitoin avokadon kasvamaan vesilasiin ja siinä vaiheessa kun istutin versoa multaan tajusin, että sehän on myrkyllinen kasvi. Avokadopuuni kasvaa siksi iloisena kissojen ulottamattomissa amppelissa. Ehkä siitä kasvaa vielä nätti kasvi, eikä jää tuollaiseksi kukkatikuksi mitä se nyt on.
Eilen sitten laitoin vesilasiin juurtumaan ananaksia. Turhaan ostaa kotiin ananasta kun sain työmaalta mukaan tupsuja. Ananaksesta kasvaa noin 50cm korkuinen kasvi ja se on myös helppohoitoinen, joka sopii paremmin kuin nenä päähän. Nyt jäädään odottelemaan lähteekö joku näistä itämään.
Viimeisin kasvihankintani on nämä ihanat eukalyptuksen oksat. Nämä valittiin tarkkaan kukkakauppiaan kanssa. Pohdimme myös sitä kuinka hyvin kissat jättävät nämä rauhaa, kuitenkin eukalyptus on aika voimakkaan hajuinen kasvi. No minun kohdalla ainakin tytöt ei mistään voimakkaasta tuoksusta välittänyt vaan kiinnostunut nousi heti kun oksat päätyivät maljakkoon ja paikalleen. Eukalyptus on kuitenkin turvallinen kasvi kissoille.
Viime vuonna joulun aikaan maljakkoon eksyi myös ihan kuusen oksia, nimittäin jokainen kissan omistaja tietää että joulukuusta on todella vaikea pitää kissataloudessa. Siksi oma joulukuusen tuoksu tuli maljakosta, ehkä myös tänäkin vuonna.
Tästä pääset tutustumaan paremmin 25 kissoille myrkylliseen kasviin. Tätä listausta käytän itse kun olen kasvikaupoilla.
Ihanaa alkavaa joulukuuta !
Me ollaan otettu nyt vähän jo tavaksi tämmöiset myöhäiset nuotioreissut. Eilen siis lähdettiin vähän haukkaamaan raitista ilmaa ja rentoutumaan läheiselle kodalle nuotio ääreen. Paistettiin makkaraa, vaahtokarkkeja, keitettiin pannukahvit ja höpöteltiin niitä näitä. Tämmöiset luontoretket, pienellä pakkasella ja vähän myöhemmin illalla piristävät niin mieltä kuin kehoakin. Kaikki kiireet ja stressin voi jättää kodan ulkopuolelle ja vain nauttia vähän poksuvasta nuotiosta ja pannukahvin tuoksusta. 
